Saavut avauspaikalle, katsot eteenpäin, ja väylä loppuu. Ei viheriötä, ei lippua, vain puurivi ja ruohokaistale, joka karkaa sivuun. Väylä jatkuu, mutta ei siihen suuntaan johon jalkasi osoittavat.
Juuri se on dogleg: väylä, joka ei kulje suoraan. Se kaartaa avauspaikan ja viheriön välissä, oikealle tai vasemmalle. Englanninkielinen sana kääntää itse itsensä, dog leg, koiran takajalka kinnerkulmineen. Ylhäältä katsottuna se on väylän muoto.
Kaartava väylä: määritelmä ja se mitä se ei kerro
Doglegin tekee suunnanmuutos. Se voi myös peittää jatkon: avauspaikalta näet mutkan mutta et välttämättä viheriötä. Ensimmäinen lyönti vaatii ajattelemaan toista, ja sijainti painaa yhtä paljon kuin pituus.
Mielikuva auttaa muistamaan sanan, mutta se ei riitä väylän lukemiseen. Avauspaikan kyltti näyttää mutkan suunnan, viheriön paikan ja esteet. Katso se ennen kuin valitset mailan: myös se mitä avauspaikalta ei näy, on osa laskelmaa.
Sana ei sen sijaan anna sinulle tarkkaa kulmaa eikä pelattavaa pituutta. Jotkin väylät kaartavat niin vähän, että muutoksen lukee lähinnä kartasta; toisista ei jää epäilystä. Näiden välissä jokaisella on oma käsityksensä doglegistä. Siitä väitellään baarissa.
Dogleg oikealle, dogleg vasemmalle: mitä se muuttaa avauksessa
Suunta luetaan aina avauspaikalta, ei koskaan viheriöltä. Oikealle kaartava dogleg kääntyy oikealle, kun seisot avauspaikalla. Tähän kirjoitettuna se on itsestään selvää, avauspaikan pienen kyltin edessä hieman vähemmän, kun takanasi odottaa ryhmä.
Ensimmäiseksi se muuttaa sen, mihin lyöt tiin maahan. Kun avauspaikka sallii, me asetumme sille puolelle jonne väylä kaartaa: oikealle kaartavalla doglegillä oikealle. Sieltä linja aukeaa mutkan ulkoreunaa kohti. Se ei ole sääntö, se on meidän säätömme, ja ainoa joka ei maksa mitään.
Pallon kaartaminen mutkan suuntaan on aivan toinen pelitaso. Suhtaudumme varauksella strategioihin, jotka rakentuvat lyönnin varaan joka ei onnistu kolmesti neljästä.
Oikaista mutkan yli vai jättää lyhyeksi: se oikea kysymys
Mutkan sisäkaarre on lyhyt tie. Se on lyhyt siksi, että se kulkee jonkin yli: puiden, karheikon, bunkkerin, jotka on asetettu siihen juuri tästä syystä.
Doglegin avauspaikalla lähes jokainen kaivaa esiin draiverin. Kukaan ryhmässäsi ei kehota jättämään sitä bägiin. Juuri siinä on ongelma.
Kysymys ei ole vain siitä osaatko lyödä sen lyönnin, vaan siitä mihin päädyt sinä päivänä kun se epäonnistuu. Doglegillä huonosti sijoitettu pallo voi jäädä ennen mutkaa, ilman linjaa viheriölle. Seuraava lyönti kuluu silloin sivusuuntaiseen ulospääsyyn. Avauksessa voitetusta pituudesta ei ole ollut suurta apua.
Pallon jättäminen mutkan tasalle lyhyemmällä mailalla voi avata puhtaan lyönnin lipulle. Oikealle alueelle on päästävä ilman että pallo karkaa väylän yli. Draiveri pitää paikkansa silloin kun pituus ja esteet sen sallivat. Meidän kaiteemme: valitse laskeutumisalue ennen mailaa.
Tuuli mutkistaa laskelmaa entisestään: links-kentällä se piirtää mutkan uudelleen kierroksesta toiseen.
Miksi talo kantaa tätä nimeä
Dogleg muistuttaa siitä, ettei voima ratkaise golfissa kaikkea. Suoraan ei mennä, maaston kanssa tullaan toimeen.
Dogleg syntyi ranskankielisessä Sveitsissä, niillä kentillä joilla pelataan perheenä, isovanhemmat, vanhemmat, lapset, ja joilla golf siirtyy sukupolvelta toiselle.
Ja koira oli sanassa ennen kuin se oli merkissä. Kentällä se ei ole koskaan kaukana.